Hanke on jatkoa Luken humalatutkimukselle, jossa etsittiin vanhoja suomalaisia pihapiirien humalakasviesiintymiä. Ilmoituksia saatiin 1 400, ja tuhat humalaa tutkittiin perimän ja käpykemian osalta sen pohjalta, kuinka hyvin ne sopivat oluen valmistukseen. 21 niistä valittiin kantavertailututkimukseen, joka on nyt käynnissä. Siinä Jamille istutetaan kolme kappaletta jokaista kantaa, ja havainnoidaan niiden eroja, kantojen kasvua, talvenkestävyyttä, terveyttä, käpyjen laatua ja sadon määrää.
JAMI haluaa olla mukana tutkimuksessa sekä rakentaa yhteyksiä niin tutkimukseen kuin yrityksiinkin.
–Muitakin hankkeita on haussa ja alkamassa, kertoi koulutusalajohtaja Henna Latvala.
–Erikoiskasvituotanto kiinnostaa meitä. Meillähän on puutarha- ja maatalousosaamista. Tämä linkitetään opetukseen ja opiskelijat saavat samalla kokemusta koetoiminnasta.
Hieholaidun puualan hallin takana on muuttunut isolla työllä humalatarhaksi. –Saimme Piikkiöstä hyvää esimerkkiä rakentamiseen. On kynnetty, äestetty, lanattu ja kerätty kiviä, pystytetty pylväät ja laitettu vaijerit paikoilleen. Opiskelijat ovat olleet tässä hyvin mukana. Pian pääsemme istuttamaan taimet. Taimet on viljelty Lukessa solukkoviljelynä ja tuotu meille keväällä valeistutukseen. Ne laitetaan kolmeen kuorikatteella peitettävään penkkiin ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan, saammeko satoa jo ensi kesänä vai vasta seuraavana.
Tietoa rakentamisesta kerätään ja tallennetaan tulevia humalatarhureita varten.
HUMALA on perenna, eli monivuotinen kasvi, joka kasvaa useita metrejä korkeaksi. Sitä on viljelty Suomessa keskiajalta saakka eri puolella maata.
–Ruotsin vallan aikana veroja kerättiin käpyinä, eli kaikilla on pitänyt olla oma humalikko. Humalaa esiintyy luonnonkasvina ja kasvatuskarkulaisena, mutta oluen valmistusta varten sitä tuodaan ulkomailta, Tuohimetsä totesi.
–Erityisesti pienpanimot, jotka tavoittelevat erilaisia makuja, ovat kiinnostuneita suomalaisesta humalasta, Latvala jatkoi.
